Tyttö meren äärellä seisoi,

kalliolla yksin hiljaa lauloi.

Tuuli hänen joikunsa kuljettaa

ei tyttö tahtois koskaan lopettaa.

-

Hän meren taistelua katselee,

sen Valtakunnakseen kuvittelee.

Se uneen voisi hänet tuudittaa,

tyttö jatkaa sinistä lauluaan.

-

Hän merta haikein silmin katsoo

sen lapseksi niin palavasti tahtoo.

Meri tytön kauhun huomaa

miksi kukaan ei häntä siivillään suojaa?

-

Meren oma laulu tytön kohtaa,

sen sininen sävel hänet pauhuun johtaa.

Meren aaveet tulevat hänet noutamaa

ja tyttö vain jatkaa kaunista lauluaan.

-

Meri tytön joikua kuuntelee

tytön kyyneleitä pois suutelee.

"Täällä sinun on hyvä olla

elää sinisenä sielunani

eikä koskaan kuolla."